Pienet tulot

Olen lukenut kertomuksia köyhyydestä ( http://www.koyhyyskirjoitukset.org/koyhyyskirja.pdf ). Törmäsin kirjaan etsiessäni vinkkejä säästämiseen. Olen ollut köyhä. Muistan hyvin sen tumman epätoivon ja pelon, joka sävytti elämää silloin, jokapäiväisen kitkuttelun. Sitä muistellessa tuntuu vielä tyhmemmältä katsoa omaa rahan käyttöään nyt. Ohhoh, mihin turhuuteen on tullut heitettyä rahaa. 

Tällä hetkellä en ole köyhä, vaan ihan hyvin toimeentuleva. Taidan kuulua tulotasoltani pienituloisiin, ja samoissa sarjoissa pyörii myös puoliso. Ja tyhmästi olemme eläneet ylivarojen ja kuvitelleet olevamme paremmin toimeentulevia kuin oikeasti olemmekaan. Tilanteemme tuskin on mitenkään ainutlaatuinen. Emme ole varsinaisesti kurjassa jamassa tai pulassa. On vain syytä alkaa tarkkailla rahankäyttöä ja joko parantaa huimasti tuloja tai karsia menot tulojen mukaisiksi. 

Olemme pohtineet yhdessä onko meillä todella tarvetta kahdelle autolle. Se on oikeastaan luksusta. Ilmankin pärjäisi. Harrastusten kannalta kaksi autoa on tarpeen. Usein menot menevät päällekäin. Myös työn kuvan uudistuksen myötä joudumme menemään eri aikoihin töihin ja yhteiskulkeminen ei enää toimi. Toisaalta bussipysäkki on sadan metrin päässä ja julkinen liikenne toimii kohtuullisesti. Aikaa siihen palaa. Bussilla työmatka kestää noin tunnin suuntaansa kun omalla autolla siihen menee vartti. En ole ehkä vielä valmis luopumaan tästä luksuksesta. Mutta pohdin vaihtoehtoja autoilukilometrien vähentämiseen. 

Budjetin suunnittelua

Juhannus on mennyt taulukkolaskennan, hyvän ruoan, viinin ja leffojen parissa. Ensinnäkin päätin, että ruoalle tehdään oma budjetti. Joka toinen viikko, palkkapäivänä nostetaan sata euroa ruokaa varten. Se on pakko nostaa käteisenä, koska muuten tulee vain käytettyä korttia holtittomasti. Sadan euron lisäksi on kahdelle viikolle käytettävissä 50 euroa herkkuihin. En ole ihan vielä määrittänyt tarkalleen lasketaan herkkuihin mukaan kahvi. Alkuperäisessä budjettisuunnitelmassa ei tätä herkkurahaa ollut mukana, mutta luulen, että ainakin alkuun se on hyvä olla. Sovimme, että mikäli kahden viikon ruokarahoista jää jotain jäljelle, loput menevät puolison harrastusrahoiksi. 

Hain marttojen sivuilta ( http://www.martat.fi/rahat/talouden-suunnittelu/ ) valmiin talous-taulukon ja naputtelin tämän kuun tietoja ylös. Tähän mennessä ruokakauppaan on mennyt n.350€ ja ulkona syömisiin 150€. Budjetoitu 300€/kk kuullostaa siis vähän pieneltä summalta, mutta uskon, että saamme sen riittämään. Käytän oman syömisen tarkkailuun myös kalorilaskuria niin, että tiedän syömisen pysyvän energiamäärältään oikeana. 

Ruokamenojen lisäksi pitäisi budjetoida myös harrastusmenoja, sillä ne syövät paljon rahaa. Myös autoihin menee huomattavan paljon ja toinen autoista on vielä katsastamatta sekä remontin tarpeessa. Asumismenot sen sijaan ovat ihan kohtuulliset, joten edes joku asia on kohdallaan. Ehkä saan ensi kuuksi mietittyä rahavirtojen järkevöittämistä myös harrastusten ja autojen kanssa. Aloitetaan nyt kuitenkin säästäminen ruokabudjetilla.

Pitäisi tehdä budjetti

Nyt on lueskeltu lisää säästämisestä ja vapaasta elämästä. (esim. http://www.vapaaelama.edicypages.com/ ) Ja maksettu harrastuskuluja liki yhdeksällä kympillä. Eli oikeasti käytäntöön lukeminen ei ole vaikuttanut vielä hiukkaakaan. Olen kuitenkin päättänyt, että teen budjetit ja järkeistän rahan menon. Laskeskelin jo pientä arviota tuloista ja menoista, ja täytyy sanoa, että vaikka oma rahapussi on suurinpiirtein tasapainossa, niin puolison pussissa menoja on selvästi enemmän kuin tuloja. Ei sellaisessa ole mitenkään päin järkeä. Joten olen päättänyt tehdä kunnollisen budjetin, myös puolisolle.

Tavoitteena on, että saadaan säästettyä rahaa remonttiin, maksettua velkaa pois kohtuullisesti ja silti elettyä ihan kivasti ilman järjetöntä kituuttamista. Meillä on molemmilla kalliita harrastuksia, jotka syövät rahaa, omat autot ja omakotitalo. Paljon menoja ja silti tulot ovat pienet, vaikka molemmat käymmekin töissä. Säästöön ei ole jäänyt mitään ja kulutusluottojakin on otettu. Ei enää näin. En halua viettää loppuelämääni turhassa velkakierteessä.

Seisahtuminen

Joskus sitä on sellaisia pysäyttäviä hetkiä. Kuten tänään. On palkkapäivä, juhannus tulossa ja kauppaan pitäisi lähteä. Helppo hymyillä. Vai onko? Hupsistaheijaa siitä palkasta menikin lainat ja jäljelle jäi pari kymppiä. Jos ei maksa autosta ylimääräisiä, niin ruokaan jää nelisen kymppiä. Ups...

Eipä tilanne ole mikään mahdottoman huono, mutta pysäyttää ajattelemaan. Mihin kaikkeen sitä rahaa onkaan viime aikoina valunut? Piti hankkia tietokonetta, kustantaa harrastuksia ja päälle muutama onneton sattuma. Säästötili näyttää nollaa ja auton katsastus kolkuttelee ovella. Kaikkea muuta kuin fiksua rahankäyttöä viime aikoina. Ihan voi mennä peilin eteen ja miettiä, kuka kumma se oli, joka eli ylivarojen.

On siis aika ottaa itseä niskasta kiinni ja kääntää talous taas tasapainoon. Olenkin viime aikoina lueskellut urakalla netistä säästämisestä ja halvoista ruoista. Kaiken a ja o tuntuu olevan budjetointi. Tuhlailut kuriin ja miettimään järkevää rahan käyttöä.