Ruokabudjetti eteni askeleen verran kun sain siirrettyä s-tilille ruokarahaa. Ehkä se tästä jossain vaiheessa. Pikkuinen askel ryhdistäytymistä kohti on otettu ja siitä on hyvä jatkaa. Vähän tuntuu tyhmältä vouhottaa ruokabudjetista, kun todellisuudessa muu rahankäyttö on paljon isompi ongelma. Jostain on aloitettava, ja ajattelin, että jos saan jonkun osa-alueen toimimaan, niin se motivoi niin, että saan pikku hiljaa laajennettua budjettia kattamaan kaikki menot.
Muitakin pieniä askelia olen ottanut ja perunut yhden lehtitilauksen. Kuulostaa pieneltä, mutta olen tilannut lehteä jo kymmenen vuotta, joten siitä irrottautuminen oli yllättävän vaikeaa. Siitäkin huolimatta, että lehti jäi usein lukematta.
Välttelen katselemasta liian tarkkaan suurimpia kulueriä eli autoja ja harrastuksia. Ne nakuttavat silti taka-alalla. Tiedostan entistä paremmin miten niihin valuu rahaa hukkaan. Erityisesti kahden auton pitäminen on suorastaan tyhmää. Silti en haluaisi millään luopua omastani. Vaikka tiedän, että se kuluttaa älyttömiä määriä polttoainetta ja vaatisi piakkoin remontin ja ennen talvea olisi hankittava jonkun verran talvivarusteita.
Sulkeakseni napisevan auto-omantunnon olen sen sijaan alkanut hitaasti käydä läpi kaappien sisältöä. Kirpputorille vietävää tavaraa ei ole löytynyt laatikollistakaan, mutta sain kokoon jätesäkillisen roskaa. Valitettavasti rakastan tavaran hamsterointia. Olen säästänyt ja kerännyt kaappeihin kaikkea tarpeetonta, ja osa tavarasta on ihan silkkaa roskaa. Tein myös yllättäviä löytöjä. Jos kävisi useammin omaisuuttaan läpi, ei ehkä tarvisi turhaan ostaa kaikkea uudestaan kaupasta kun niitä kerran löytyy kaapin kätköistä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti